Matka Sosiaalityöntekijästä Psykoterapeutiksi

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa suomeksi. Aloitin blogini englanninkielellä, koska ajattelin ja ajattelen edelleen, että Suomessa tehtävästä ihmissuhde- ja mielenterveystyöstä on tärkeää kirjoittaa englanniksi. Tämän lisäksi omalla äidinkielellä kirjoittaminen tuntui kutkuttavalta ajatukselta, minkä vuoksi päätin, että blogissa esiintyy jatkossa tekstejä molemmilla kielillä.

Tänään jaan omia ajatuksiani ja pohdintojani, miltä psykoterapiaopinnot voivat näyttää ja minkälainen henkilö terapeutti voi olla. Koska olen itsekin uuden ja jännittävän ammatillisen polun alussa, ajattelin, että haluan jakaa tarinaani psykoterapeutti opiskelijan näkökulmasta.

Hakeutuminen:  Jotta voit hakea koulutukseen sinun tulee täyttää tietyt kriteerit: 1) sinulla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto; tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot; tai 2) sairaanhoitajan opistoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrisia opintoja; tai 3) muu 1 ja 2 kohtaa vastaava ulkomailla suoritettu koulutus. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on näiden lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä, todettu soveltuvuus psykoterapeutin ammattiin ja mahdollisuus tehdä psykoterapiatyötä perheiden ja pariskuntien kanssa opintojen aikana. Opiskelijalla tulee myös olla riittävä englanninkielen taito. //Jyväskylän yliopisto.

Olen unelmoinut pitkään tekeväni psykoterapeutista työtä ja sitä, että jonakin päivänä voisin kutsua itseäni psykoterapeutiksi. Valmistumisen jälkeen suuntasin perheneuvolan sosiaalityöntekijän tehtäviin ja ajattelin, että perheneuvola työpaikkana tarjoaisi minulle mahdollisuuden kasvaa ammattilaisena ja jonakin päivänä avata mahdollisuuden hakeutua psykoterapiakoulutukseen. Itse hain koulutukseen, kun minulla oli 2 vuotta työkokemusta, käytynä maisterin tutkinto sosiaalityöstä ja vuoden kestävä ekspressiivisen taideterapian menetelmäkurssi. Minua jännitti riittäisikö taustani opiskelupaikan vastaanottamiseksi. Sain yllättyä syksyllä 2019 positiivisesti. Mielestäni aina kannattaa yrittää ja tavoitella omia unelmia – olipa ne sitten lähitulevaisuudessa tai kaukana tulevaisuudessa mahdollisia. Sinä itse voit itse olla vaikuttamassa siihen, miten ja milloin unelmasi tulee toteen.

Jos sinua kiinnostaa psykoterapeutiksi pääseminen tässä muutama vinkki:

  • Tutustu eri yliopistojen tarjoamiin psykoterapiakoulutusmahdollisuuksiin ja ajankohtiin. Pohdi mikä terapiasuuntaus olisi sinulle juuri oikea.
  • Mieti tarkasti, että oletko valmis maksamaan koulutuksesta tässä elämänvaiheessa. Tee säästämis- ja maksusuunnitelma. Koulutus maksaa 10 000 – 25 000 euron välillä.
  • Pohdi haluatko ja kykenetkö nykyisessä elämänvaiheessasi opintojen suorittamiseen työn ja arjen keskellä. Opinnot vaativat työtä ja sitoutumista.
  • Keskustele työpaikkasi kanssa, onko opinnot mahdollista suorittaa työn ohessa ja onko sinulla mahdollisuutta tehdä asiakastyötä. Jos ei niin, miten ja minkä kautta järjestät asiakastapaamiset.
  • Selvitä riittääkö koulutustaustasi opintojen aloittamiseen. Selvitä mitä lisäopintoja sinun tulee tehdä. Jos et ole varma, niin laita yliopistolle viestiä. Itse laitoin ennen hakemistani monia kyselyjä eri tahoille. Sain paljon hyödyllistä informaatiota ja apua tilanteeseeni.
  • Luota itseesi ja hae paikkaa 😊 Psykoterapeuteilla voi olla monenlaisia eri taustoja, joten älä epäröi oletko sinä liian erilainen hakija. Me tarvitsemme Suomeen eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia psykoterapeutteja. Juuri sinun osaamisella voi olla tärkeä paikka terapiatyössä. Sinun osaamisellasi on merkitystä.

Opiskelu: Aloitin opintoni Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä 2019 pari- ja perhepsykoterapiakoulutuksen parissa. Koulutus kestää 3,5 vuotta mikä toteutuu oman työn ohessa. Toimin perheneuvolan sosiaalityöntekijänä päätoimisesti ja aina kaksi kertaa kuussa osallistun koulutuspäiviin. Koulutuspäivät jakautuvat teoriapäiviin, työnohjauksellisiin kertoihin sekä koulutuspsykoterapiaan. Teoriapäivät sisältävät sanansa mukaan psykoterapian teorioihin liittyvää opiskelua ryhmän ja opettajan kanssa. Työnohjaukselliset kerrat sisältävät muiden ja omien asiakasvideoiden tarkastelua ja reflektointia. Tarkoituksena on oppia ja ymmärtää terapeuttisia prosesseja. Jokainen työssään videoi sovitusti asiakastapaamisen (asiakkaan täytyy olla tietoinen tästä) ja tuo videopätkän työnohjaukseen, mitä analysoidaan yhdessä muiden opiskelijoiden ja ohjaajan avulla. Koulutuspsykoterapia tapahtuu ohjaajan ja pienen ryhmän kesken. Omassa koulutuspsykoterapissa syvennymme omaan taustaamme. Tapaamiset sisältävät myös työnohjauksellisen aspektin. Myös meille psykoterapeuteille on tärkeä käydä läpi omaa historiaamme. On tärkeä pohtia miten oma tausta ja valinnat ovat vaikuttamassa sinuun työntekijänä. Me siis saamme myös kokea, miltä tuntuu olla istuinnoissa pohtimassa omia haasteita, haavoja, menetyksiä, oppimisen paikkoja ja kasvua.

Tämän lisäksi teet työssäsi kliinistä asiakastyötä 300 h verran 3,5 vuoden aikana. Vapaa-ajalla sinun tulee lukea psykoterapiaan liittyvää kirjallisuutta ja tavata muita opiskelijoita reflektoiden lukemaasi. 3,5 vuoden jälkeen sinun tulee näyttää oppimisesi näyttökokeen ja lopputyön avulla. Tämä on lyhkäisyydessään psykoterapiaopinnot pari- ja perhepsykoterapia alueella. Koulutussuuntauksia ja koulutussisältöjä voi kuitenkin olla hyvin monenlaisia (psykoterapeuttinen suuntaus voi olla esimerkiksi kognitiivinen, kognitiivis-analyyttinen, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen, integratiivinen, kriisi- ja traumapsykoterapeuttinen tai vaikkapa pari-, tai perhepsykoterapeuttinen). Lähtökohtaisesti jakaisin kuitenkin terapeutit yksilöiden kanssa työskenteleviksi ja enemmän kuin yhden kanssa työskenteleväksi.

Mitä sitten psykoterapeutti tekee, kun hän on valmistunut? Psykoterapeutti on terveysalan ammattinimike psykoterapiahoitoa antavalle henkilölle. Ammatti on Suomessa suojattu lailla; sitä saavat käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saaneet ja Valviran hyväksymät henkilöt. Psykoterapiakoulutukseen hankkiutuvan soveltuvia pohjakoulutuksia ovat esimerkiksi psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä.

Omin sanoin kiteyttäisin, että psykoterapeutti nähdään henkilönä, joka on perheen tai yksilön tukena ja tasavertaisena kumppanina mutta samalla henkilönä, joka on ammattilainen ja omaa ammatillista tarvittavaa tietoa. Psykoterapia voidaan nähdä esimerkiksi toimintana, jonka avulla tavoitellaan yhdessä asiakkaan kanssa jäsentämään nykyinen tilanne, löydetään uusia ajatus- sekä käyttäytymisen malleja sekä pyritään tunnistamaan ja tutkimaan niitä asioita ja ilmiöitä, jotka aiheuttavat, laukaisevat tai ylläpitävät perheen tai yksilön vaikeuksia. Perhe- ja pariterapiassa nähdään asiakasperhe aktiivisessa roolissa terapeutin lisäksi. Istunnot perustuvat vapaaehtoisuuteen, vastavuoroisuuteen ja tasavertaisuuteen ilman liian tiukkaa tapaamisen kaavaa tai terapeutin yksinvaltaa. Terapeutin tulisi lähestyä jokaista perhettä yksilönä ja ainutlaatuisena ilman, että taustalla on liikaa ennakko-oletuksia tai valmiita käytösmalleja.

Kuka voi jutella psykoterapeutin kanssa? Periaatteessa kaikilla on tähän mahdollisuus ja oikeus. Ja kokisin myös, että jokainen hyötyisi psykoterapeutin kanssa keskusteluista jossakin vaiheessa elämää. Voit hakeutua omaan yksilö psykoterapiaan esimerkiksi terveyskeskuksen, työterveyden, erilaisten terveyssäätiöiden (esim. YTHS) kautta eri polkuja käyden. Prosessi ei ole ihan yksinkertainen, joten se vaatii hieman kärsivällisyyttä ja ponnistelua. Kysy aina apua ammattilaiselta, jos oma psykoterapia kiinnostaa ja pohdi yhdessä psykoterapiapolkusi– älä jää yksin kysymyksesi kanssa. Pari- ja perhepsykoterapiaan voi hakeutua esimerkiksi kuntien erilaisten palveluiden kautta (esim. perheneuvolat, perheasioiden neuvottelukeskukset jne.) tai sitten yksilöllisten palveluiden tuottajien kautta (esim. Väestöliitto, Vastaamo, Kataja Ry, KKT – keskus Arvo, yksityiset ammatinharjoittajat jne.). Osa terapioista kustannetaan täysin yksin ja osaan saa Kelan tai muun tahon tai tukea.

Kenelle suosittelen psykoterapiaa? Jos olet kohdannut elämässäsi kriisin nykyhetkessä tai menneisyydessä ja toivot siihen ammattiapua. Jos olet hukassa omien ajatusten, tunteiden ja käytöksen kanssa. Mikäli sinulla on suunta hukassa elämässä joko yksilönä, parisuhteessa tai perheessä. Jokaisella tulee elämässä vastaan erikokoisia ja näköisiä kriisejä, ihan meillä kaikilla. Jokaisen kriisi ja vaikeus on yhtä vakavissa otettava asiaa. Älä ajattele, että sinun vaikeutesi ei ole tarpeeksi ”iso” tulla psykoterapiaan. Loppujen lopuksi on kuitenkin sinun oma henkilökohtainen päätös, kenen kanssa haluat näistä elämän haasteista puhua. Terapiaan täytyy myös olla valmis, ainakin osaltaan.

Toisaalta haluaisin vastata, että KAIKILLE jossakin sopivassa elämänvaiheessa. Kukapa ei haluaisi turvallista ja luotettavaa henkilöä, joka kuuntelee sinua ja ei tuomitse? Joka auttaa mahdollisesti löytämään uusia ajattelu- ja käyttäytymismalleja, on tukena ja läsnä, on kiinnostunut erilaisista tilanteistasi, ajatuksistasi ja tunteistasi.

Toivottavasti tästä lyhyestä ”infopaketista” oli hyötyä sinulle sinuun tilanteeseesi. Jatketaan ensi kerralla lisää toisen aiheen parista!

 

Xx Jasmin

DSC_0573

DSC_0501

 

 

Therapeutic photography exercises

Every one of us sometimes needs a reminder of the good things in our lives. There are often times where the positive things are masked by life’s challenges or we are distracted, focusing on what we want, losing sight of what we have.

I have used the following technique with clients if they have lost sight of their passion and interests. When they have lost sight of the positives.

The concept behind this technique is to search your surroundings and capture even the smallest positive things in your daily life, helping remind you of what you have.

Exercise one “Daily photographing”

1)   Start taking photos of the things that make you happy. Be deliberate with the exercise, you may find yourself taking photos of even the smallest things that seem insignificant but bring you some level of satisfaction. These photos will be unique to what you value.

2)   Make a collection of your photos that can be referred back to as a reminder.

3)   Share the photos with someone, be it your therapist, partner, friends etc. Sharing helps put a spotlight on the things we value.

Exercise two “Different perspectives”

1)   Find a space that inspires you.

2)   Take a picture of the landscape as a whole.

3)   Find something in the photo that catches your attention. Move toward that thing and take another photo from the closer angle.

4)   Repeat the process and take a third photo.

See the result. You have 3 or more pictures from different perspectives.

An example would be a photo of a park, then a photo of a tree that attracts your attention, then a photo of the leaves on the tree, then even another photo of a single leaf.

The idea behind this practice is to make us think. Sometimes our life in the big picture might seem complex. As we start to narrow our view, we see the small but meaningful things that can take some of our focus. It is a reminder to notice the little things in our lives that can bring us joy. It can also work in reverse, if we are stressing over something that is relatively small or meaningless, we can take a step back to see the bigger picture of our lives, focusing on the overall positivity.

Xx Jasmin

DSC_0328 (2)

Choosing Your Partner

It is said that selecting your partner is one of the most important things you will do in your life. This is a topic that us humans can all share. Most of us are built to live a life surrounded by people, a partner or a family. Relationships start under all sorts of conditions and are unique in how they mature.

On this subject, I will focus on something that has been shown to have a significant influence on the formation of a romantic relationship and how compatible that relationship may be in the future. This something, is each individual’s personality traits.

Personality traits

The Five-factor model or the Big Five traits is considered the most mainstream and widely accepted model when it comes to framing personality. Our own personality traits and those of our partners play a significant role in how we interact, what we value, how we want to build our lives and where we may come into conflict. The big five are as follows:

  • Extraversion
  • Agreeableness
  • Conscientiousness
  • Neuroticism
  • Openness to experience

These five factors can be expanded further to reveal more specific characteristics, but this big five breakdown, also referred to as the OCEAN model helps compress personality traits into widely used categories.

We understand that having big differences in one or several of these traits can cause conflict within a relationship, possibly preventing it from moving forward or leaving it broken. I will try and briefly summarise each of the five traits and give an example of where differences or similarities in each of the traits can add to a relationship or help to break it down over time.

Extraversion

Extraverts thrive in group situations and get their energy from interacting with others. Introverts tend to feel exhausted by large scale social interaction, drawing energy from time spent alone.

Example: If your partner leans to the extravert end of the extraversion scale and you to the introvert, this may cause conflict regarding the types and level of social interaction that you want to undertake as a couple.

Agreeableness

Agreeable individuals value getting along with other and try to avoid conflict. They often have a high level of empathy for others and often put others interests in front of their own. Disagreeable individuals tend to confront issues even if it may result in conflict, they show less empathy, are comfortable being more critical and are often more competitive.

Example: If individuals in a relationship are at different ends of the scale, the agreeable one in the relationship will find the disagreeable one harsh and unpleasant and the disagreeable person will find the agreeable person indecisive and a push over.

Conscientiousness

High conscientiousness includes high levels of thoughtfulness, control and a drive for organization and success. Low levels are presented by those that may appear easy going or carefree/careless.

Example: If one partner has high levels, is driven, organized and clean, they may be frustrated by a partner who appears to be careless, directionless and messy. On the other hand, the one with low levels may find the other stressed or controlling.

Neuroticism

High neuroticism is characterized by high levels of nervousness and sensitivity. It is shown in individuals that don’t deal well with stress and are more likely to feel anxious. Low levels are characterized by those that deal well with stress, are more emotionally stable and don’t worry as much.

Example: This can be a contributing factor in one partner developing feelings of jealousy in the relationship.

Openness to experience

High levels of openness can be characterized by those that may be perceived as unpredictable, willing to engage in risky behaviour, higher levels of inventiveness and curiosity and that are creative driven. On the other end of the spectrum are those that have a higher tendency for structure, consistency, they are pragmatic and often more conservative.

Example: This may affect the choice of day to day activities with your partner, with either end of the spectrum likely to desire a different pace/outcome.

Obviously, the amount to which each of these plays a part will be different in every relationship. These are compressions of complex subjects and can be understood in much more detail. Knowing about this subject will help you become more self-aware and aware of your partners characteristics. It will help you make better judgement on the types of compromises worth making for your partner and times when to tread carefully or to push the boundaries. Having knowledge on the subject will help you identify red flags early on when getting to know someone or help you improve on current relationships. Building self-awareness and understanding what contributes to your value system will assist you in choosing the right partner.

Xx Jasmin

DSC08075 (1)

DSC08175 (3)

Photos: David Popa

References:

-Jordan Peterson and his ideas: https://www.youtube.com/results?search_query=jordan+peterson & https://www.youtube.com/watch?v=6mjD3K96MVY&t=82s

-Alexandra Redcay  and her ideas https://www.youtube.com/watch?v=jodhovumkHQ

Tony Robbins and his ideas: https://www.youtube.com/results?search_query=tony+robbins